Vuorikiipeilijä ja vuoden 2013 Miss Suomi Lotta Hintsa nauttii luonnon ja ulkoilun lisäksi kehonhallinnan kehittämisestä ja keskittymiskyvyn haastamisesta. Nämä kaikki ennaltamainitut yhdistyvät äärimmilleen hänen suosikkilajissaan vuorikiipeilyssä. Miten hän selviää jatkuvasta epämukavuusalueella työskentelystä ja kenelle hän suosittelisi lajia? Miten lajia varten treenataan ja mitkä ovat parhaat eväät ääriolosuhteisissa? Lue Lotan inspiroiva haastattelu itsensä haastamisesta!
MIKSI VALITSIT KIIPEILYN? KERRO PALOSTASI LAJIIN.
Kiipeilyssä yhdistyy monta elementtiä, jotka ovat minulle erityisen mieluisia. Rakastan epämukavuusalueelleni menemistä sekä treeneissä että kiipeilyretkillä. Saan energiaa itseni haastamisesta, kehonhallinnan kehittämisestä, luonnosta sekä pitkistä ja vaativistaa suorituksista, joissa on keskityttävä koko ajan. Tietyllä tavalla myös kiipeilyn riskit tuovat siihen oman viehätyksensä.
MIKÄ KIIPEILYSSÄ ON KAIKKEIN HAASTAVINTA?
Varsinkin kiipeilyretkillä maltillisuus on itselleni haastavinta. Joskus joudumme makaamaan päiväkaupalla paikallaan teltassa olosuhteiden vuoksi tai odottelemassa sääikkunaa. Koska kannamme mahdollisimman vähän tavaraa ylös vuorille, ei mukana ole mitään viihdykettä. Sen vuoksi aika kuluu joskus tuskaisen hitaasti
MIKÄ KIIPEILYSSÄ ON PALKITSEVINTA?
Minulle palkitsevinta ovat olleet uudet oivallukset ja kehittyminen ja itsensä ylittäminen. Joskus se on joku uusi tekniikka, joka loksahtaa paikalleen ja joskus taas kymmenien tuntien kiipeilyputki, jonka lopuksi päädyt huipulle tai aamupalapöytään basecampiin
MILLAISTA RAVINTOSI ON REISSUN PÄÄLLÄ?
Basecampissa on aina kokki, joka valmistaa päivittäiset ateriat, mutta muut eväät, jotka kannamme vuorelle, tuomme itse. Kassistani löytyy aina Foodinin granolapatukoita, proteiinipatukoita, kuivattuja mangoja, kristallisoitua inkivääriä, kookoslastuja ja erilaisia pähkinöitä. Muita tuotteita, joita otan mukaan ovat erilaiset kuivatut leivät ja siemennäkkärit, keksit ja karkkia. Lisäksi basecampissä lisään aamupuuroon Foodinin macaa ja acaita, sekä usein varmistan proteiinin saantia vanilja hera-proteiinilla.
KENELLE SUOSITTELISIT KIIPEILYÄ?
Kiipeily on erityisen hieno laji sen monipuolisuuden vuoksi! Jokaiselle löytyy jotakin: vuorikiipeily, kalliokiipeily, jääkiipeily, seinäkiipeily, boulderointi… Näissä kaikissa tarvitaan erilaisia fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia. Ne myös vaativat eri tavalla aikaa ja sitoutumista. Vuorikiipeilyssä tarvitaa kestävyyttä, aikaa harjoitella ja pari kuukautta aikaa itse kiipeilyretkeen. Lisäksi riskit ovat vuorikiipeilyssä suurimmat. Boulderointi taas sopii erityisen hyvin vahvoille ja kehonsa hyvin hallitseville, jotka pitävät lyhyemmistä, voimaa vaativista suorituksista. Suosittelen lämpimästi tutustumaan lajin eri muotoihin!
KUINKA JA MITEN PALJON HARJOITTELET REISSUJA VARTEN?
Harjoittelen tällä hetkellä noin 15-25 h viikossa kestävyyttä ja tekniikkaa. Nyt kun tavoitteet taas kasvavat niin mukaan tulee mm. 24 h treenejä ja enemmän tekniikkaa itse vuorilla. Luvassa on siis paljon intensiivijaksoja Jenkeissä ja muualla maailmalla. Lisäksi harjoitteluuni sisältyy 4-8 h kestävyystreenejä (mm. juosten tai pyörällä) sekä tekniikkatreenejä Helsingin Kiipeilyareenalla tekniikkavalmentajani Ennin kanssa.
Päävalmentajani Don suunnittelee treenijaksoni n. 4-6 viikon mittaisiksi ja päivittäin käymme läpi päivän voinnin ja ajalliset resurssit seuraavalle päivälle. Nyt tulevalla treenijaksolla pyritään myös lisäämään meditaation määrää ja viilaamaan ravintoa niin ettei puutostiloja ilmenisi. Tässä minua on auttanut mm. Foodinin ravinnon asiantuntija ja tuotekehityksestä vastaava Jaakko Halmetoja. Henkisellä puolella käytän myös paljon isäni Aki Hintsan oppeja. Niitä kertailen mm. hänen kirjastaan “Voittamisen anatomia”.
MILLAISIA HENKISIÄ HAASTEITA KIIPEILYYN LIITTYY?
Olen aina ajatellut, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja mielen periksiantamattomuudella pystyy viemään kroppaa paljon pidemmälle kuin uskoisi. Itse olen sellainen, että siinä kohtaa kun alkaa tuntua pahalta ja monelle muulle riittäisi, niin itse vasta sytyn silloin! Toisaalta joku “muuvi” kiipeilysalilla ei välttämättä onnistu juuri siksi, että etukäteen ajattelee sen epäonnistuvan. Valitettavasti vuorella ei ole varaa ajatella näin. Vaarallisen tilanteen sattuessa kohdalle tärkeintä on pyrkiä tyhjentämään mieli kaikesta turhasta, olemaan läsnä ja ajattelemaan mahdollisimman kirkkaasti.
