Viherjauheet

Jaakko Halmetojan kirjoitus viherjauheista, niiden hyödyistä ja käyttötavoista.

Vihreät vihannekset ovat kiistatta erittäin ravinnetiheää ja terveellistä ruokaa, joita olemme syöneet eri muodoissa niin pitkään kun olemme tällä pallolla tallanneet. Esimerkiksi hapattaamisen ja tulen käytön keksiminen lisäsi vihannesten käytön laajuutta ja ajastaan keksimme lisätä suolaa vihreiden vihannesten joukkoon – salaatti sai alkunsa (Etymologia: Latin *salata, literally “salted,” short for herba salata “salted vegetables”). Viime vuosina tuoreiden kasvisten käyttömäärien kasvun lisäksi erilaisia viherjauheita on tullut markkinoille vino pino. Toisaalta monet vanhat luontaistuotekauppojen ”ikivihreät” (spirulina, klorella, vehnänoras) ovat saaneet uutta tuulta alleen, vaikka jauheita on myyty aina 80-luvulta lähtien. Tiiviiseen muotoon konsentroidut, helpon ”käyttöliittymän” vihrejauheet ovat alkaneet vakiinnuttaa paikkansa ihmisten arjessa.

Klorofyllin eli lehtivihreän ja sitä ympäröivän ravinteiden kirjon merkitystä tuskin voi ylikorostaa. Yleisesti suurena haasteena ihmisillä on kuitenkin ”väsyneiden” lehtivihreän lähteiden syöminen sekä arvokkaiden ravinteiden heikko imeytyvyys. Fiksujen prosessointimentelmien kuten blenderillä valmistettujen pirtelöiden tai mehustimella valmistettujen juomien etuna on ravinteiden helppo esipilkkominen sekä voimakkaampien vihreyksien lähteiden käyttömukavuus. Toisaalta jo lusikallinen mitä tahansa ravinnetiheää viherjauhetta saa elimistön vastaanottamaan ravinteita aivan eri tavalla kuin läpinäkyvän lounassalaatin mussuttamisen jäljiltä. Ei olet mitä syöt – vaan olet mitä imeytät.

Vihreät lehdet sisältävät runsaasti lehtivihreää eli klorofylliä, folaattia (latinan kantasana ”folium” viittaa juurikin lehteen), magnesiumia, rautaa, kalsiumia, karotenoideja, C- ja K-vitamiinia, eri B-ryhmän vitamiineja ja laajan skaalan fytoravinteita. Kuivapainoonsa nähden vihreät sisältävät paljon proteiinia, mutta niiden pieni käyttömäärä jättää tämän hyödyn yleensä marginaalisemmaksi. Kun tähän lisätään prebioottisesti suoliston bakteerikantaa tukevat kuidut ja vihreiden monivaikutteisesti energia-aineenvaihduntaamme tukeva efekti, saadaan tehopakkaus, joka luo lisäarvoa käytännössä kenen tahansa elämään. Tiiviiden viherjauheiden syöminen on hieman kuin buustailisi ”nestemäistä lisähappea” – vihreät ovat yksinkertaisesti mainiota tavaraa veren rakentumiselle (hemoglobiini), hapen ja ravinteiden kuljettamiselle sekä yleisen energisyyden lisäämiselle.

Omasta näkökulmastani aikas lailla kaikki syövät liian vähän vihreitä vihanneksia ja kertaan tämän ravitsemuksellisen kulmakiven merkitystä käytännössä joka ikisellä luennollani. Jos haluamme pitkäkestoista energiaa ilman stimulanttien kanssa kikkailua – greens is where it’s at! Henkilökohtaisesti fiilistän kesäisin äärimmäisen paljon tuoreista vihreistä (itse kasvatetut / villivihannekset) puristettuja mehuja sekä hapatteita. Näiden lisäksi viherjauheita ja puristeita uppoo omaan elimistööni varsinkin reissaamisen yhteydessä melkoinen määrä.

Alla muutamia nostoja ja kommentteja tyypillisimpien viherjauheiden tiimoilta.

Klorella

Klorella (eng. chlorella) on yksisoluinen makean veden levä (huom. Klorella ei ole merilevä), joka sisältää valtavan määrän elimistöllemme tarpeellisia vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, rasvahappoja ja esimerkiksi lehtivihreää. Klorella sisältää kuivapainostaan n. 60% proteiinia ja klorellan nimi juontaa juurensa sen erittäin korkeaan klorofylli- eli lehtivihreäpitoisuuteen (yleensä 3 5% >> pitousuus on jopa monta kymmentä kertaa korkeampi kuin muissa viherjauheissa). Tämä levä sisältääkin enemmän lehtivihreää grammaa kohti, kuin mikään kasvi tällä pallolla. Klorella sisältää paljon uniikkeja ominaisuuksia, joista nostona mm. CGF-yhdisteet (Chlorella Growth Factor). Kasvutekijöidensä johdosta klorella nelinkertaistaa itsensä vuorokauden välein – melkoisen elinvoimaista kamaa! Klorella sisältää myös mm. klorofyllaasi ja pepsiini -nimisiä ruoansulatusta tukevia entsyymejä ja se tulee suolistomme mikrobiomin monimuotoisuutta positiivisella tavalla (prebioottisuus). Klorellaa pidetään usein erityisen hyvin ”elimistöä puhdistavana” viherjauheena ja siitä on pientä näyttöä elimistöön päätyneiden toksiinien (esim. raskasmetallit) tehokkaamman poistamisen tukena.

Klorellaa saa jauheen lisäksi puristeina, jotka sisäsältävät 100 % samaa jauhetta, mutta kasaan puristettuna (ilman täyte- tai sidosaineita tmv.). Klorellapuristeet ovat keskeinen vakiovaruste kassissani ja reissujen yhteydessä allekirjoittanut heittää yleensä jossain välissä päivää pienen kourallisen puristeita huiviin. Osa ihmisistä on yliherkkä / allerginen klorellalle, jonka johdosta käyttö kannattaa aloittaa varovaisesti testaillen (sama pätee toki kaikkiin vihejauheisiin, klorella ja spirulina näyttäisivät olevan korkean proteiinipitosuutensa johdosta kuitenkin sellaisia, joiden tiimoilta moni saa reaktioita suhteessa useammin kuin esim. orasjauheiden tiimoilta).

Entä se maku? On totta, että näiden mikrolevien maku on varsinkin alkuksi uusi ja voimakas. Alla pari ideaa maun taittamisen suhteen:
– Suosi puristeita. Spirulina tai klorellapuristeet eivät sisällä lisä- tai täyteaineita, vaan ovat samaa tavaraa kuin jauhemuotoiset vastineensa. Puristeita on kuitenkin helppo kuljettaa reissussa mukana ja ne voi halutessaan myös nieleista sellaisenaan nesteen kera. Puristeilla voi myös helposti terästää salaattia tai vaikkapa eväs-sekoitusta.
– Muista sitrushedelmät! Tämä on todennäköisesti tärkein yksittäinen tasapainottava elementti voimakkaampien viherjauheiden maun kylkeen. Happamuus taittaa kitkeriä makuja makeutta paremmin, kuten kaikki kokit tietävät…
– Yhdistele hyviä öljyjä / rasvoja klorellan / spirulinan kanssa. Tämä peittää makua ja parantaa toisaalta rasvaliukoisten yhdisteiden imeytymistä. Kokeile guacamolen joukossa tai lisää vihersmoothien juokkoon avocadoa ja / tai laadukkaita, kylmäpuristettuja kasviöljyjä.

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Voit käyttää klorellaa myös ravinnerikkaiden salaatinkastikkeiden valmistamiseen tai sekoittaa salaatin joukkoon sellaisenaan. Puristeet ovat yleensä helpoin tapa käyttää klorellaa. Ja kokeile guacamolen joukossa!

Säilytys: Huoneenlämmössä, ilmatiiviissä pussissa tai purkissa.

Käyttömäärä:
Aloita vähitellen, 1/2–1 tl päivässä annoksella ja nosta käyttömäärää vähitellen ylemmäs. 1 rkl klorellajauhetta on lähtökohtaisesti hyvä päivittäinen käyttösuositus, joskin urheilijoilla, painonpudottajilla tai erilaisiin ”terapeuttisiin” käyttötarkoituksiin hyödynnettynä määrä voi olla esim. 2–4 rkl / pvä.

Spirulina

Spirulina on mikroskooppinen levä (huom. spirulina ei ole merilevä), joka on kasvatettu luonnonmukaisesti makeassa vedessä, kontrolloiduissa ja puhtaissa olosuhteissa. Spirulina sisältää runsaasti proteiinia sekä vitamiineja, joista erityisesti B-vitamiinia ja beetakaroteenia sekä kivennäisaineita, kuten fosforia, magnesiumia rautaa, kaliumia, sinkkiä ja mangaania. Historiallisesti kahden sivilisaation tiedetään nauttineen runsaasti spirulinaa: Keski-Amerikan Mexico Cityn alueella eläneiden ihmisten, sekä Afrikan Lake Chadin alueella eläneiden kansojen. Spirulina on elänyt maapallolla käytännössä siitä lähtien, kun täällä on ollut elämää. Asiaa lähemmin tarkasteltuna spirulina onkin oikeastaan syanobakteereiden muodostamaa kuivattua biomassaa, mutta yleisesti puhutaan spirulinsta kun tarkoitetaan tästä äärimmäisen ravinnerikkaasta superruokaa. Tämä sinivihreä mikrolevä on rakenteeltaan spiraalin muotoinen, mistä spirulina -nimi luonnollisesti juontaa juurensa. Spirulinan voimakas sinivihreä väri tulee rikkaasta lehtivihreäpitoisuudesta sekä erittäin harvinaisesta sinisestä väripigmentistä, fykosyaniinistä. Spirulina on mainio lisä varsinkin kesällä hyvää rusketusta ja ”sisäistä aurinkosuojaa” tavoittelevan ihmisen työkalupakissa, tämä levä sisältää erittäin korkean pitoisuuden karotenoideja (esim. beetakaroteeni), jotka suojaavat ihoa UV-säteilyn hapetusstressiltä.

Kasvien tiedetään kykenevän muuntamaan hiilidioksidia hapeksi (yleensä 1-4 tonnia / hehtaari / vuosi). Tämän vuoksi varsinkin sademetsiä suojellaan tänä päivänä. Harva kuitenkin tietää, että spirulina tuottaa 16.8 tonnia happea vuodessa! (tropiikissa kasvaessaan vielä 2.5 kertaa enemmän). Spirulinan kasvuvauhti on nopea, jonka vuoksi sen tuotanto on äärimmäisen tehokasta. Spirulinan viljelyyn ei tarvita ympäristöä kuormittamia torjunta-aineita tai kemikaaleja. No mitä eroa spirulinalla ja klorellalla sitten on? – Voisi yksinkertaistaa nämä levät ovat ravinteellisesti kohtalaisen monimuotoisia ”luonnon monivitamiineja” – spirulinassa on kuitenkin enemmän sinistä väripigmenttiä (fykosyaniini) ja klorellassa enemmän vihreää väripigmenttiä (klorofylliä eli lehtivihreää). Tämä on helppo muistaa nimen kautta. Klorellan nimi tulee juurikin levän huomattavan korkeasta klorofyllipitoisuudesta. Sekä spirulina että klorella ovat makean veden leviä, ne eivät ole merileviä! Moni sekoittaa nämä kaksi asiaa keskenään ja varsinkin jodin suhteen tulee paljon väärinkäsityksiä. Spirulina tai klorella eivät kumpikaan ole erityisen hyviä lähteitä jodille, kun taas merilevät (kelp, dulce jne.) sisältävät erittäin korkeita määriä jodia ja muita mineraaleja.

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Voit käyttää spirulinaa myös ravinnerikkaiden salaatinkastikkeiden valmistamiseen tai sekoittaa salaatin joukkoon sellaisenaan. Puristeet ovat yleensä helpoin tapa käyttää spirulinaa. Ja kokeile guacamolen joukossa!

Säilytys: Huoneenlämmössä. Kuivassa ja ilmatiiviissä purkissa tai pussissa, valolta suojattuna. Voidaan säilyttää myös jääkaapissa tai muussa viileässä paikassa.

Käyttömäärä: Aloita vähitellen, 1/2–1 tl päivässä annoksella ja nosta käyttömäärää vähitellen ylemmäs. 1 rkl spirulina-jauhetta on lähtökohtaisesti hyvä päivittäinen käyttösuositus, joskin urheilijoilla, painonpudottajilla tai erilaisiin ”terapeuttisiin” käyttötarkoituksiin hyödynnettynä määrä voi olla esim. 2–4 rkl / pvä.

Kasviplanktoni

Fytoplanktoni on tukenut viimeiset kolme miljardia vuotta suoraan kaiken meressä elävän kasvua, mutta se vaikuttaa epäsuorasti myös kaikkeen maalla tapahtuvaan elämään. NASA:n mukaan fytoplanktoni tarjoaa 90% ilmamme hapesta, jota hengitämme. Fytoplanktoni tuottaa enemmän happea kuin kaikki maailman metsät yhteensä! Moni tiedemies pitääkin fytoplanktonia maailman tärkeimpänä ruokana, koska hapen lisäksi se tuottaa mm. enemmän rikkiä kuin kaikki maailman elämänmuodot yhteensä. Fytoplanktoni tuottaa myös rikin sivutuotteita (DMSP, DMS), jotka ovat lähes identtisiä monen tuntemien DMSO:n ja MSM:n kanssa. Kun nämä yhdisteet haihtuvat taivaalle ja muodostavat ne pilviä, jotka suojelevat fytoplankonia auringon tuottamalta säteilyltä. Kun taivaalle syntyy pilviä, vähentää tai lopettaa fytoplanktoni rikin tuottamisen. Tämä kiertokulku on hyvin perustavanlaatuinen sykli koko maapallolla tapahtuvan elämän kannalta.

On hauska todeta, että yksisoluinen fytoplanktoni, joka on maapallomme pienin kasviorganismi, ruokkii maailman suurinta nisäkästä eli sinivalasta. Sinivalas syö pääasisassa fytoplanktonia sekä krilliä, joka syö vain fytolanktonia. Tämä 200 000 kg painava merten kuningas voi matkustaa satoja kilometrejä lepäämättä ja se syö jopa 1.5 miljoonaa kaloria päivässä! Valaat kehittävät itselleen maailman isoimmat aivot sekä terveimmän hermoston syömällä tätä superruokien superruokaa päivästä toiseen. Valaat elävät keskimäärin 80-150-vuotiaiksi ja suuri osa niistä säilyttää seksuaalisen kyvykkyytensä kuolemaansa asti. Fytoplanktoni sisältää uniikin spektrin elimistöllemme tärkeitä ravinteita, mm. omega-3 rasvahappoja (EPA, DHA), nukleotidejä (ATP, GTP), proteiinia, klorofylliä, vitamiineja, mineraaleja ja polysakkarideja.

Merissä, järvissä ja joissa kasvaa yli 40 000 eri fytoplanktoni- ja mikrolevälajiketta. Vuosien saatossa Eurooppalaiset tutkijat, tohtorit ja mikrobiologit ovat laittaneet miljoonia ja miljoonia euroja tutkiakseen näiden organismien toimintaa ja käyttömahdollisuuksia myös ihmisravintona. Fytoplanktoni sisältää grammaa kohti käytännössä enemmän ravinteita kuin mikään ruoka tällä pallolla. Fytoplanktoni on ravintoketjumme ensimmäinen palanen, joka sisältää kaikista kasviperäisistä lähteistä eniten pitkäketjuisia omega-3 rasvahappoja (EPA, DHA). Lisäksi fytoplanktoni sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiinia, K- ja C- vitamiineja, laajan kirjon eri fytoravinteita. Fytoplanktoni sisältää nukleotidejä (ATP, GTP), joiden avulla kehomme tuottaa nopeasti energiaa. Normaalisti syödessämme kehomme joutuu pilkkomaan kaiken pieniksi paketeiksi (proteiinit, sokerit, rasvat), jotka kehomme lähettää mitokondrio nimisille energiantuotantolaitoksille. Laitokselle lähettämämme ravinteet tulevat sieltä ulos pieninä energiapaketteina, joita kutsumme nukleotideiksi (ATP, ADP, AGP…). Nämä nukleotidit ovat biologisia pattereita, joiden avulla kehomme tuottaa energiaa solutasolla. Fytoplanktonin sisältämät nukleotidit itseasiassa ohittavat edellämainitun prosessin energiantuotantolaitoksella, koska fytoplanktonin nukleotidit ovat valmiiksi solujemme käytettävässä muodossa olevia energianlähteitä. Tämä tarkoittaa, että solut voivat tuottaa fytoplanktonista nopeasti energiaa ilman väliprosesseja. Fytoplanktonin uniikki kyky tuottaa välitöntä ja pitkäkestoista energiaa soveltuu erinomaisesti jokaiselle joka haluaa työskennellä tavallista kovempaa ja keskittyneemmin stressavassa ympäristössä ilman stimulantteja, esimerkiksi kahvia ja tupakkaa.

Kasviplanktoni on toistaiseksi hintavaa, mutta ravinteelliselta profiililtaan äärimmäisen tykkiä tavaraa. Jos kukkaro kestää, niin lusikallinen kasviplanktonia päivässä tarjoaa huomattavan uniikin kirjon hyödyllisiä yhdisteitä.

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Voit käyttää kasviplanktonia myös ravinnerikkaiden salaatinkastikkeiden valmistamiseen tai sekoittaa salaatin joukkoon sellaisenaan. Ja kokeile guacamolen joukossa!

Säilytys: Huoneenlämmössä. Kuivassa ja ilmatiiviissä purkissa tai pussissa, valolta suojattuna. Voidaan säilyttää myös jääkaapissa tai muussa viileässä paikassa.
Käyttömäärä: Aloita vähitellen, 1/2–1 tl päivässä annoksella ja nosta käyttömäärää vähitellen ylemmäs. 1 rkl kasviplanktoni-jauhetta on lähtökohtaisesti hyvä päivittäinen käyttösuositus, joskin urheilijoilla, painonpudottajilla tai erilaisiin ”terapeuttisiin” käyttötarkoituksiin
hyödynnettynä määrä voi olla esim. 2–4 rkl / pvä.

Oraat

Ruohokasvien nuorista, kasvuvaiheen oraista saadaan hyvin ravinnetiheää jauhetta. Näiden kasvien potentiaalisia terveysvaikutuksia tutki ensimmäistä kertaa 1930 luvulla maatalouskemisti Tri Charles Schnaber, joka huomasi kanojen syövän luonnossa nuoria oraita, mikä taas paransi niiden terveyttä ja lisääntymiskykyä. Myöhemmin Schaber lisäsi kuivattuja oraita eläinten ruokavalioon ja huomasi munien tuotannon nopeutuvan ja eläinten palautuvan nopeammin sairauksista. Myöhemmät tutkimukset osoittivat, että oraat sisältävät erittäin korkean määrän vitamiineja, mineraaleja ja hyödyllisiä rasvahappoja. Myöhemmin elävän ravinnon äitihahmoja ja kehittäjänä tunnettu Ann Wigmore popularisoi vehnänoraan hyötyjä laajassa mittakaavassa ja painotti vehnänoraan vaikutuksia ”elimistöä puhdistavana” ravintolisänä.

Oraat (esim. Vehnän, ohran tai speltin) kerätään kasvuvaiheessa, joissa ne eivät ole ehtineet kasvaa täyteen mittaansa ja tuottaa viljaa (siemeniä). Kasvit kasvavat talvella hitaasti, varastoiden itseensä runsaasti ravinteita – lopulta 15-25 cm mittaiset oraat kerätään kasvin entsymaattisen aktiivisuuden ollessa korkeimmillaan. Tässä vaiheessa kasvi keskittää kaiken energiansa pienten oraiden muodostamiseen, jonka jälkeen sama asia kohdentuu siementen (viljojen muodostamiseen). Liian myöhään tapahtunut keruu heikentää oraiden ravinteellisia ominaisuuksia. Kasvuvaiheen oraat eivät sisällä viljojen sitkosproteiineja kuten gluteenia – orasjauheet soveltuvat siis myös keliaakikoille etc. Orasjauheet ovat makuprofiililtaan ”lempeimmästä päästä” ja nämä ovat monelle aloittelijalle mukavan pehmeä lasku viherjauheiden maailmaan.

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon.
Säilytys: Huoneenlämmössä. Kuivassa ja ilmatiiviissä purkissa tai pussissa, valolta suojattuna. Voidaan säilyttää myös jääkaapissa tai muussa viileässä paikassa.
Käyttömäärä: Aloita vähitellen, 1/2–1 tl päivässä annoksella ja nosta käyttömäärää vähitellen ylemmäs. 1 rkl orasjauhetta on lähtökohtaisesti hyvä päivittäinen käyttösuositus, joskin urheilijoilla, painonpudottajilla tai erilaisiin ”terapeuttisiin” käyttötarkoituksiin hyödynnettynä määrä voi olla esim. 2–4 rkl / pvä.

Moringa

Moringan eli piparjuuripuun antimista on nautittu ympäri maailmaa jo vuosisatojen ajan. Puu on kotoisin Intiasta, josta se on myöhemmin tuotu Etiopiaan. Tänä päivänä tämä ”Eelämän puuna” tai ”Ihmepuuna” tunnettu kasvi kasvattaa suosiotaan etenkin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Moringa sisältää erittäin runsaasti kalsiumia, magnesiumia sekä merkittäviä määriä mm. rautaa, mangaania, kaliumia ja kuitua. Lisäksi jauhe sisältää antioksidantteina toimivia fenolisia yhdisteitä sekä mm. beetakaroteenia. Ravinteellisten ominaisuuksien lisäksi moringa on ekologisesti erittäin merkittävä kasvi, koska se sietää poikkeuksellisen hyvin kuivuutta ja kasvaa huomattavan nopeasti (jopa 3–5 metriä vuodessa).

Moringaan tiivistyy jauheena korkean fenolisten yhdisteiden ja hartsiaineiden myötä hieman kitkerähkö maku – korkea mineraalipitoisuus (kivennäis- ja hivenaineet) tekee siitä kuitenkin huomattavan ravitsevan vaihtoehdon viherjauheiden maailmassa ja itse pidän moringaa ehdottomasti yhtenä planeettamme ravinnetiheimmistä viherkasveista. Kotimaisista kasveista nokkonen on ravinteellisilta ominaisuuksiltaan lähellä moringaa.

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Mineraalipitoinen moringa soveltuu hyvin myös keittojen, muhennosten ja paistosten joukkoon.
Säilytä: Huoneenlämmössä. Kuivassa ja ilmatiiviissä purkissa tai pussissa, valolta suojattuna.
Voidaan säilyttää myös jääkaapissa tai muussa viileässä paikassa.
Käyttömäärä: Aloita vähitellen, 1/2–1 tl päivässä annoksella ja nosta käyttömäärää vähitellen ylemmäs. 1 rkl moringa-jauhetta on lähtökohtaisesti hyvä päivittäinen käyttösuositus, joskin urheilijoilla, painonpudottajilla tai erilaisiin ”terapeuttisiin” käyttötarkoituksiin hyödynnettynä määrä voi olla esim. 2–4 rkl / pvä

Nokkonen

Nokkonen on yksinkertaisesti Suomen luonnon villivihannesjoukkueen ykkösketjun keskushyökkääjä. Erittäin suuri määrä ravinteita, helppo tunnistettavuus ja pitkä kasvukausi tekevät vihulaisesta ylivoimaisen käyttökasvin huomattavan moneen tarkoitukseen. Nokkonen oli pitkään ruokakulttuurissamme maustemainen kasvi, jota lisättiin hieman joka paikkaan (keitot, muhennokset, paistokset, munakkaat, salaatit, pestot etc.). Ravinteellisten ominaisuuksien lisäksi nokkosella on monenlaisia rohdosvaikutuksia, joista nostettakoon tähän vuodenaikaan pinnalle mm. allergioiden hillitseminen. Nokkosesta on tunnistettu ainakin seitsemän erilaista anti-inflammatorista ja / tai anti-allergeenista yhdistettä, joiden kaikkien on todettu olevan biologisesti hyvin elimistön hyödynnettävissä. Yhdisteiden on todettu hillitsevän mm. allergisia oireita aiheuttavien syto- ja kemokiinien vapautumista kontrolloivan tryptaasin toimintaa, useiden tulehdusreaktioita aiheuttavien entsyymien toimintaa sekä histamiinin vapautumista säätelevän reseptorin toimintaa. Nokkosen anti-inflammatoristen yhdisteiden kliinisiin vaikutuksiin kuuluvat mm. nenän limakalvojen turvotuksen väheneminen, verenpaineen lasku ja ihotulehduksen lievittyminen.

Nokkonen onkin todennäköisesti yksi tehokkaimmista, tutuimmista ja helpoiten saatavilla olevista rohdoskasveista allergisten reaktioiden “pehmentämiseen”. Keitä 2 rkl (jauhettuja) nokkosen lehtiä teeksi kiehauttamalla litra vettä ja hauduttamalla teetä 20 minuuttia kannen alla. Teetä voi juoda sellaisenaan tai käyttää esimerkiksi smoothiejuomien pohjanesteenä, jolloin käyttö sujuu helposti arjessa. Nokkonen sisältää erittäin paljon mineraaleja, joista nostettakoon mm. huomattavan korkea pitoisuus piitä (tärkeä ravinne mm. tukikudoksille, iholle, kynsille ja luustolle).

Käyttö: Sekoita mehun tai smoothien joukkoon. Nokkonen soveltuu hyvin myös keittojen, muhennosten, munakkaiden, peston ja paistosten joukkoon. Nokkosen jauhetuista lehdistä voi myös keittää helposti yrttihaudetta, joka soveltuu nautittavaksi joko kuumana tai kylmänä (esim. smoothiejuoman pohjanesteeksi).
Säilytä: Huoneenlämmössä. Kuivassa ja ilmatiiviissä purkissa tai pussissa, valolta suojattuna. Voidaan säilyttää myös jääkaapissa tai muussa viileässä paikassa.
Käyttömäärä: Aloita vähitellen, 1/2–1 tl päivässä annoksella ja nosta käyttömäärää vähitellen ylemmäs. 1 rkl nokkosjauhetta on lähtökohtaisesti hyvä päivittäinen käyttösuositus, joskin urheilijoilla, painonpudottajilla tai erilaisiin ”terapeuttisiin” käyttötarkoituksiin hyödynnettynä määrä voi olla esim. 2–4 rkl / pvä.

Viherjauhesekoitus

Yllä mainittujen lisäksi lukuisat eri kasvit tarjoavat mahollisuuksia kuivattuna jauheena (mm. pinaatti, alafalafa, parsakaali, lehtikaali etc.). Kaikki kasvit sisältävät elimistöllemme tärkeiksi tunnistettujen ravinteiden lisäksi ison joukon uniikkeja fytokemikaaleja (kasviravinteita), joiden pitoisuudet vaihtelevat huomattavan paljon lajikkeen ja kasvupaikan johdosta. Vihreitä vihanneksia kannattaa kierrättää ja vaihdella. Ajatusmalli on hieman samanlainen kuin marjojen suhteen – haluaisimme usein löytää taikaluodin, joka on ”paras marja kaikista” (”kumpi on parempi, mustikka vai puolukka?”) – todellisuudessa kaikki marjat sisältävät kuitenkin spektrin uniikkeja yhdisteitä ja klisee: ”syö sateenkaaren värien mukaan” pitää paikkansa, koska kliseet ovat usein totta. Samaan tapaan viherjauheita ei kannata nähdä mustavalkoisesti: ”no mikä näistä nyt on sitten paras?” -kulmalla. Aloita jostain ja kokeile eri jauheita eri yhteyksissä – mistä mausta tykkäät tai et tykkää? Maistuuko nokkosjauhe keväällä paremmin ja spirulina talvella? Hyvä.

Ravinteellisesti kaikki viherjauheet sisältävät pääsääntöisesti huomattavan samankaltaisen perusravinteiden profiilin, mikä on tärkeä kulmakivi kenen tahansa ruokavaliossa. Jos arkeesti kuuluu jokin vihejauhe – loistavaa! Tämä on se keskeinen ydinsteppi, jonka jälkeen eri raaka-aineita voi rauhassa testilla ja kierrättää. Useita eri viherkasveja sisältävät valmiit sekoitukset ovat hyvä ajatus tarjoamaan laajan skaalan eri kasvien ominaisuuksia – hieman samaan tapaan marjajauhesekoitus, joka sisältää skaalan eri marjojen tehoaineita käytännöllisessä muodossa.

×  

Total: 0.00

Proceed to Checkout

Coupon/Referral Code? You'll enter that at checkout.