Olet mitä syöt ja meillä imettävillä äideillä tämän lisäksi myös lapsesi on pitkälti mitä sinä syöt. Äidinmaito on aina parasta mahdollista ravintoa vauvalle ja sen ravinteikkuuteen ja puhtauteen voi vaikuttaa. Ravinteiden takaaminen imetysaikana on siltäkin osin tärkeää, että jos ruoasta niitä ei saa, otetaan ravinteet maitoa varten äidin kehosta. Kirjoitan aiheesta ennen kaikkea omiin kokemuksiin, tuntemuksiin ja valintoihin vedoten. Kirjoitan niistä asioista joita pidän omassa ruokavaliossani tärkeänä ja miten itse syön.

Olen pienen Eemeli-pojan äiti joka on edelleen täysimetyksellä eli aihe on itselleni hyvinkin ajankohtainen. Omat kokemukseni maidontuotannosta ja kaikesta imetykseen liittyvästä ovat positiivisia. Maito nousi vauhdilla synnytyksen jälkeen, sitä on riittänyt varastoksi pakkaseen ja jopa mieheni Lassen pannukakkuun saakka, heh! On tietyltä osin totta että äidinmaito on aina tasalaatuista. Maidon makroravinnejakaumaan ei juurikaan voi vaikuttaa, eli äidinmaito sisältää aina samassa suhteessa rasvaa, proteiinia ja hiilihydraatteja. Rasvahappokoostumus, ravinteikkuus ja puhtaus ovat kuitenkin asioita joihin pystymme vaikuttamaan. Jaan artikkelini karkeasti näihin kolmeen osa-alueeseen.

Rasvat
Suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan normaalipainoisten ja ylipainoisten äitien äidinmaidon rasvahappokoostumuksessa on eroja. Normaalipainoisten äitien maito sisältää tutkimuksen mukaan keskimäärin yli viidenneksen enemmän välttämättömiä omega-3-rasvahappoja. Tutkimuksen mukaan raskausajan ruokavalio vaikuttanee uskottua enemmän myös imetykseen. Äidinmaidon energiasta 50% tulee rasvasta. Tämän vuoksi pidänkin hyvien rasvojen saantia erityisen tärkeänä. Pitkälti samat rasvat kuin raskaudessa ovat myös tärkeitä imetyksen aikana. Avocadot ovat siis edelleen kovassa huudossa, sekä Omega 3-rasvahapot ja erityisesti DHA. Kylmäpuristetut kasviöljyt kuten Foodinin kurpitsansiemenöljy ja neitsythamppuöljy ovat tuttuja näkyjä ja makuja meidän ruokapöydässä. Chia-siemenet kuuluvat myös olennaisesti ruokavaliooni, sillä ne sisältävät omega 3- ja 6- rasvahappoja optimaalisessa suhteessa 3:1. Kookos on kova sana maidontuotannon kannalta! Itse söin kookosta paljon jo raskausaikana eikä tahti ole ainakaan hiipunut imettäessä. Kookosöljystä 50% on lauriinihappoa ja samaista rasvahappoa löytyy runsaasti myös äidinmaidosta. Lauriinihappo on antibakteerinen rasvahappo joka auttaa suojaamaan mm. imeväisen vastustuskykyä.

Ravinteet
Rasvojen lisäksi kiinnitän erityisesti huomiota ravinteiden saantiin, kuten C- ja D-vitamiinien, antioksidanttien ja erilaisten kasviravinteiden.

Virallisissa suosituksissa kehotetaan aloittamaan D-vitamiinitipat kahden viikon iässä vastasyntyneelle ja tätä noudattaakin ilmeisen moni äiti- hienoa! Kuitenkaan väittämä, ettei D-vitamiini imeytyisi äidinmaidosta tuntuu absurdilta, miksi ei muka imeytyisi? Otin asiasta selvää käytännön tasolla ja mittautin sekä minun että poikani arvot. Minun arvoni oli 167nmol/l ja poikani 197nmol/l. Viitearvot ovat 50nmol/l – 80nmol/l. Taitaa se D-vitamiini maidosta siis imeytyä ja lapselle myös riittää mikäli äiti syö riittävästi D:tä. Korostan, mikäli äiti syö riittävästi D:tä. Tuntuu erikoiselta kuulla virallisilta tahoilta ettei D-vitamiini imeytyisi – en usko että minä ja poikani, sekä muutamat tuttavamme olisimme luonnonoikkuja. Oma kantani siis on, että äidin D-vitamiinit kuntoon niin hyöty on kaksinkertainen.

B- ja C- vitamiinien kulutus imetysaikana on runsasta. Monipuolinen, runsaasti eri värejä eli vihanneksia, marjoja, hedelmiä sisältävä ruokavalio pitäisi kattaa nämä tarpeet. Jos kuitenkin jatkuvasti väsyttää tai muuten oireilee ei vitamiinien saanti ehkä kata tarvetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei imeväinen saisi näitä riittävästi, hän vaan ottaa sen mitä itse tarvitsee ja jättää äidille sen mitä jää – jos jää 🙂

Kasveista saa valtavan määrän eri ravinteita. Näiden kohdalla voisin melkeinpä sanoa että mitä enempi sen parempi. Tuoreiden kaveriksi kylmäkuivattuja kasvijauheita jolloin ravinteiden määrä viedään ns. seuraavalle tasolle. Itse koen parhaimmaksi ja kätevimmäksi vaihtoehdoksi Foodinin viherjauhe-sekoituksen, jossa on peräti kymmenen eri kylmäkuivattua kasvijauhetta samassa purkissa.

Kasviplankton, mikä onkin maailman ravinnetihein ruoka-aine, tuli erittäin tutuksi jo raskauden aikana eikä sen käyttöä ole ollut syytä vähentää myöskään imettäessä. Kasviplanktonin rasvasta jopa 28% on omega-3 rasvahappoja(EPA). EPA on erityisen tärkeä sydäntä ja aivoja ajatellen, elimistömme pystyy myös muuttamaan osan EPA:sta DHA:ksi. Kasviplankton sisältää myös runsaasti mm. vahvoja antioksidantteja; astaksantiinia ja kantaksantiinia, lehtivihreää, eri mineraaleja ja hivenaineita.

Puhtaus
Äidinmaito on aina todellista superfoodia ja parasta mahdollista ravintoa vauvalle. Itseäni kuitenkin kiinnostaa miten voin tarjota lapselleni parasta mahdollista minun maitoani ja tähän liittyy olennaisena myös maidon puhtaus. Raskauden ja imetyksen aikana ei suositella rajua laihduttamista tai puhdistavia kuureja, koska kehosta irtoavat toksiinit voivat kulkeutua sikiölle tai maidon kautta imeväiselle.

Imetys on energiaa kuluttavaa hommaa ja monelta putoaakin kiloja imetyksen aikana. Itse myös kuulun tähän joukkoon. Jos todella huolehtii ravitsevasta ja riittävästä ruoasta ei tällainen tahaton maltillinen laihtuminen ole kuitenkaan pahasta. Pääasia on ettei tarkoituksenmukaisesti laihduta, koska tälloin maidontuotanto ottaa tarvitsemansa rasvakudoksesta joka varastoi myös toksiineja.

Raskaus tai imetys ei ole myöskään oikea aika detox-kuureille. En suosittele aloittamaan uusia tuttavuuksia, leviä tai muita puhdistavia tuotteita imetyksen tai raskauden aikana. Jos kuitenkin esimerkiksi makean veden levät spirulina ja chlorella ovat tuttuja jo ennestään ei kehossa todennäköisesti ole paljon toksiineja. Itse olin käyttänyt monipuolisesti viherjauheita jo ennen raskautta, joten jatkoin käyttöä myös raskauden aikana että nyt imettäessä.

Chlorellan on tutkittu vähentävän rintamaidon dioksiineja huomattavasti (40%). Chlorella toimii kehossa hieman eri tavalla kuin spirulina; se sitoo itseensä raskasmetalleja jolloin ne eivät kulkeudu verenkierron mukana maitoon. Samaisessa tutkimuksessa osoitettiin chlorellan lisäävän IgA:ta eli immunoglobuliini A:n määrää rintamaidossa, joka parantaa lapsen limakalvojen vastustuskykyä ja suojaa lasta infektioilta. Tutkimus toteutettiin 6g päiväannoksilla.

**

Haluan loppuun painottaa vielä, että äidinmaito on aina superfoodia ja parasta mahdollista ravintoa vauvalle. Jokainen imettävä äiti luo lapselle erinomaisen pohjan kasvaa ja kehittyä. Kuitenkin on hyvä tiedostaa ettei äidinmaito ja äidinmaito ole aina samanlaista. Terveellinen, monipuolinen ja ravitseva ruoka äidille, äidinmaidolle ja sitä kautta lapselle on paras vaihtoehto. Ravinteilla, hyvillä rasvoilla ja puhtaudella viedään maito vielä uudelle levelille, josta hyötyy jälleen sekä äiti että lapsi.

Teksti: Maria Huovinen

Muita blogikirjoituksiamme

Superfoodit osana raskautta ja imetystä

  Artikkelin on kirjoittanut Foodinin Maria Jalkanen. Jotakin perää on sanonnassa “raskaana tulee syödä kahden edestä”. Tämä ei suinkaan tarkoita kaloreita vaan ravinteita. Se mikä riitti ennen raskautta ei todennäköisesti riitä raskauden aikana....

Rentoa ruokailua

Kirjoittaja on Olympia-aitajuoksija ja hyvän ruoan ystävä Nooralotta Neziri. --- Moikka kaikki! Tänään kirjoittelen teille vähän urheilijan ruokavaliosta omasta näkökulmasta ja siitä, kuinka itse sitä toteutan. Ravintoasiat ovat jo pitkään olleet mukana mun...